korkeintaan viihdearvoa 2

Paskaaks täsä. Olin Ankkurirasteil avaamas kotimaisen tän kauen. Talvi on menny hyvässä leirityksessä ja suunnistustakaan ei oo tarvinnut kaivaa ihan niin syvältä C10H8:sta kuin yleensä keväisin. Uskoin, et jonkunlainen rutiini tekemises oli jo olemas ja kisa menikin paria väliä lukuunottamatta rautasesti. Että kevään ekaksi kisaksi hyvä juoksu – olis merkillistä jos nyt ei ois ollenkaan varaa enää parantaa. Parantamist jäi ehkä sit vähän enemmän juoksupuolelle, mut en mä nyt ihan tiä et pitikö jo kulkee.. Guru kysy maalis et eik köteporin mies jaksa juosta ja taisin sanoo et ei oikke. Enemmän kylläki kynii ne parit koukut, puretaan ne täs seuraavas:

K-1: Vähän kevään ekat kisat aiheutti lisäjännitystä, mutta sitä sai onneks lähtöpaikalla purettua JP:n ja AP:n kanssa, lisäks kellolla seissyt kaveri murjaisi vielä jonkun vitsintyngän, joten lähtö kävi rennosti. Alotin rennosti, kaivoin kompassin eteen ja lähdin kyntämään hakkuuta. Luin suojuotin alkuun kuviorajaksi ja ihmettelin kun metsänreuna näytti kovin samanlaiselta. Tarkistusluvulla kuitenkin oikein ja juottia alas rastille. Anttonen pari sekkaa nopeampi. Jännitys katosi ekalla välillä ja homma luiskahti nätisti uomalleen.

1-2: Kakkosen suunnitelma menee vasemmalta, joskin maasto näyttää niin hyväkulkuselta, et jätän polun juoksemisen vähän kesken ja nousen kompassiavusteisesti laakeaa rinnettä. Mulla on parit kiintopisteet katottuna ja tulen aika rennosti. Tiedän ihan tarpeeksi tarkkaan mistä astun tiheikköön ja suunnalla tuun sieltä ulos juurikin rastimäkeen. Hall ottaa pohjat, jään 13 sekkaa pehmeydellä.

2-3: Kolmoselle otan suunnan ja kattelen parit isommat jyrkänteet ennen rastia. Rastimäkeen pienesti oikealle, mutta itse mäki näkyy kauas. Eteneminen tuntu hitaalta ja yheksän sekkaa tulee nyt Väisäselle käkeen. Otan kuitenkin piikin kokonaisajassa.

3-4: Pitkän välin oon päättänyt ottaa alhaalta, koska mun mielestä välin toteutus on selkeämpi ja rastinotto ihan yhtä epävarma kuin muistakin suunnista. Toteutus ei ole vaativa, mutta vähän alkaa mieli valua kulkupoliittisiin mietintöihin. Vilkuilen vähän loppurataakin, mutta en jaksa tehdä mitään reitinvalintoja tai muita spekulointeja. Rastille muutaman avonenän kautta. Viimeinen avonenä kahdella kivellä on selvä ÄP. Kärki Anttonen, tOde +34 sekkaa – johto säilyy.

4-5: Suunnalla ja hyvää pohjaa hakien alas uralle ja viime vuoden Halikkoviestin palauttelua mieliin. Valitsen tällä kertaa nousunotkon paremmin ja nussahdan lipulle ison mäen reunaa juosten. Portinille 11 sekkaa, mut piikissä edelleen. Vähän ehkä neiteilyä alkuun ja uralla tietty olis voinu enemmänkin irrottaa koneesta – siis jos ois voinu.

5-6: Aika hapokkaissa tunnelmissa edetään suunnalla. Mäenreunaan tien jälkeen ja nousua vältetään viimeiseen saakka, tai eihän tällä kierrolla mitään vältä, mut siirtää kivasti. Rastille ihan ennakoidusti ja suunnitellusti, myllyssä hyvät kierrokset just nyt muuten. Anttonen nopein, tOde +21 sekkaa, vieläkin kärjessä. Jos oisin tyly niin laittaisin itelleni +0:05.

6-7: Kuutoselta laskettelua neitimäisesti, luotto vanhoihin icebukkeihin heikko. Vilkaisu kasiväliin ja suurpiirteinen kierto oikealta alustavaksi plääniksi. Rastimäki ja juomateline paljavastavat rastin. Rastimies kysyy maistuisko juoma mut vastaan et ei joua. Kärki Laine, jäin 5 sekkaa, väliaikarasti ja kärki edelleen, joskin viimeisen kerran. Mäksä maalissa tuskailee, että oon tässä vaiheessa 2min edellä hänen koejuoksua (oli kuulema “treenikova” eli hä?), mut onneks loppuradan koukut ei päästäny mitään yllätystä tapahtumaan.

7-8: Lähden juomarastilta ja vilkuilen vähän aikaisemmin tekemääni suunnitelmaa, päätän että se on huono. Huomaan alun polut ja päätän hyödyntää niitä ja mennä sittenkin karttaan merkattua purppuraa viivaa pitkin. Avosuolle tullessa olisi voinut ihan hyvin vaihtaa pelkkään kompassisuuntaan kun a) polku hävisi alta ja b) maasto oli ihan helppokulkuista. Alan kuitenkin nyhräilemään ja etsimään polkua – löytyykin, joskin väärä ja koukkua alkaa syntymään. Ajelen väärää polkua tielle ja lähden suunnitelman mukaan sitten vasukkiin. Koukkua syntyy lisää, vaikka nyt taas homma toimiikin odotetusti. Pian huomaan, ettei enää kaikki täsmääkkään, mutta tässä vaiheessa on enää tuhra lähteä takasin alkuperäiselle reitille vaan pysyä kakkospläänissä. Loppuväli menee paremmin ja oikeastaan ennen kepsiviivan näkemistä ajattelin, ettei tässä nyt ihan hirveesti aikaa mennyt, mutta menihän siinä varmaan minuutti. Rasti löytyy ihan ilman ongelmia, vaikka mäki nouseekin hitaasti. 1:40 Anttoselle, +1:00.

8-9: Tilanne rauhoittuu, vaikka tuntuu pahalta. Suon ja mäen reunan kautta rastimäkeen, ehkä vähän pehmeesti ja oikealle. Mäen päällä pientä hapuilua, mutta rasti löytyy ilman isompaa kaivelua. Anttoselle puoli minuuttia. Paremmilla ennakoilla tästä niistettävissä sellanen +0:10.

9-10: Kympille lähdetään huolellisella suunnalla ja notkossa ennen rastia varmistetaan vielä. Rauhassa tullaan, varmuus jotenkin hävisi. Anttoselle 13 sekkaa.

10-11: Suunnalla taas alkuun sen enempää kiertelemättä. Puolen välin jyrkänteistä koppi ja rastimäki näkyykin melkein siihen ja siitä sit kovaa. Vaihteeksi Portin nopein, jään 9 sekkaa.

11-12: Ärsyttävä väli, valintana loivasti kaartuen vasemmalta. Yritän arvioida matkaa ja irtoan rinteestä varovasti, kun horisontissa näkyy korkeempi avokallioalue. Tulen vähän oikealle ja jään vähäksi aikaa ihmettelemään ehkä 30m ison mäen eteläpuolelle. Jotenkin en usko, että oon rastimäen vieressä ja kuikuilen jyrkänteen näköisiä paikkoja vasemmalta. Oon tässä varmaan sellaset 10 sekuntia. Vähänkin fiksumpi kaveri olisi mäen kyllä tajunnut, erottuu ihan selvästi ja avoimessa maastossa kauas. Kärki Leppävuori, tOde +0:36. Pummia tommoset +0:20.

12-13: Jotta ei pääse ylpeys tai harhakäsitelmät iskemään, pitää ottaa ainakin yksi kunnon pannu per rata. Rasti 13 on käytännössä viimeinen mahdollisuus tähän toimenpiteeseen. Toteutus puhtaasti: suunta aukolle, aukon reunaa tielle, kulmajyrkänteelle, mäen reunaa loivasti nousen, notkoa rastille. Toteutus virheensisältäen: Suunta aukolle, aukon reunaa tielle, tieltä summissa puskaan, lähimmän jyrkänteen oikealta reunalta mäen reunaan ja kiinni siinä taulu tyhjänä. Koska mäki näyttää vähän oudolta, päätän lisätä koukkua ja nousen sen päälle, kunnen tulen uralle. Loput kompassilla. Vähän laiskaa tekemistä jyrkänteillä ja siinä samaistukset ja niistä koukut. Kärkeen Anttoselle 1:41, virhettä ainakin +1:15.

Klassiset maalin lähestyminen, väsymys, keskittymisen herpaantuminen, tyytyväisyys, haastatteluvastausten pohdinta jne jne. Kaikenlaista pyöri mielessä ja ihan tiedostin tän, mutta ei riittäny enää voimia korjata tilannetta. Jännää.

13-M: Kompassi, mäki, rasti, kompassi, alamäki, rasti, maali. Kiitos.

Mann kan ikke være en kone.